torstai 17. marraskuuta 2016

Kohti seuraavaa kautta

Kaudesta 2016 muototui osaltani vähiten urheilua sisältämä kausi pitkään aikaan. Vaikkakin kisailin jo keväällä täydellä matkalla niin kesän triathlonkarkelot jäivät minun osalta hyvin vähiin. Kiireiden keskellä motivaatio hiukan tippui ja lukuisat sairastelut veivät tärkeän treeniajan pois. Välillä näin, onneksi kyseessä ei ole maailman tärkein asia. Tärkein asia konttaa, leikkii ja tuhisee unissaan ja se toinen on sen äiti.

Luulen eläväni tällä hetkellä ruuhkavuosia ja aika on kortilla. Aion silti pitää kiinni triathlonista, koska se antaa niin paljon positiivisia fiiliksiä ja iloa elämään. Ensi kaudelle on jo suunniteltu uudet kujeet kisojen ja treenien osalta. Treeneissä määrää vähemmän ja tehoja enemmän. Treeni muuttuu merkittävästi viimeisien vuosien sapluunaan, mutta selkeitä muutoksia on välillä tehtävä. Nyt se tulee pakon edestä.

Ensi kauden pääkisat on jo lyöty lukkoon. Varma on IM Köpis elokuussa. Melkein varma on Joroisten puolikas heinäkuussa ja Challenge Venetsia kesäkuussa. Jos töiden osalta ei tule esteitä niin kausi alkaa siis täydellä matkalla kesäkuussa. Edelleen tavoitteena on täydellä matkalla sub 9. Muille matkoille vauhti on jo löytynyt, mutta täydellä matkalla en ole vielä tehnyt itseä tyydyttävää suoritusta. Siinäpä porkkana, ja iso sellainen.:)

Ohjelmoitu harjoitteleminen kohti ensi kesää alkoi marraskuun alussa ja onpa taas hienoa huomata kun jokaisen treenin jälkeen kehittyy ja tekeminen helpottuu.:)

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Joroinen

Legendaarinen Joroisten puolimatkan SM on taas tapultetu tältä vuodelta. Oma tavoite täyttyi kun en pahasti nitkahtanut matkan varrelle vaan sain tehtyä kuntotasoon nähden aika optimisuorituksen.

Ihmiskoe - 3 viikossa puolikkaan kuntoon on nyt suoritettu ja näköjään vanhoilla pohjilla pääsee ihan hyvää vauhtia kohtalaisen nopeasti. Juoksussa tökkäsi niin kuin ajattelinkin.

Uinti meni ihan kivasti Darbyn kanssa 27,5min pintaan. Pyörällä sain pidettyä hyviä watteja ja ajo tuntui kohtalaisen helpolta. Pyöräaika 2.17 ja risat. Hyvän kunnon ja huippukunnon ero on siinä, että jaksaa vielä juosta tehokkaan uinnin ja pyörän päälle. Nyt ei jaksanut. Vaan meno oli aerobisella kynnyksellä taapertamista, joten vauhti oli hiljainen. Juoksuaika 1h32min ja risat. Lopputulema sija 19 yleisessä ja koko kisassa 30 paikkeilla.

Viime vuonna vedin 7min kovempaa ja olin kuudes SM-kisassa. Taso on noussut ja moni jo vetää alle 4h20min. Tämä on ihan huippua ja kertoo siitä, että puolittaisella valmistautumisella näissä karkeloissa ei pärjää.

Päivän isona plussana oli Turun Urheiluliiton kavereideni top3 SM-kisassa. Henkka, Darby ja Tuomas podiumilla ja kaikki vetivät kansainvälistä vauhtia ja laittoivat ulkomaan menijöille luun kurkkuun. Ihan mahtavaa!

Olin ajatellut meneväni Lahteen täyden matkan SM-kisaan, mutta viimeisellä juoksukierroksella päätin, että en mene sinne kävelemään. Täysmatka on niin raskas suoritus, että niihin karkeloihin täytyy mennä huippukunnossa. Tällä aikataululla se ei ole mahdollista. Kisan jälkeen konsultointi legendalta vahvisti vielä päätöksen.

Viikon päästä pääsen Saksassa työreissun lomassa ajamaan Rad-am-ring kuntoajossa aika-ajoa nurburignilla ja 24h teamikisan pyöräily + triathlon lehden lukijoiden kanssa. Joten kisailu (lue: kuntoilu) jatkuu siellä. Aika-ajossa on mukana myös Sebastian Kienle, joten ihan mielenkiintoinen kisa tulossa.:) Siitä pari viikkoa ja Turun Challenge puolikkaalla mennään jo toivottavasti myös juoksun osalta hyvää vauhtia. 

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Uusi startti


Etelä-Afrikan Ironman vei motivaation sen verran monttuun, että pidin urheilusta muutaman viikon henkisen tauon ja näin jäi kisarapsakin tuosta reissusta kirjoittamatta. Lyhyesti Etelä-Afrikan kisasta. Mieletön reitti, mieletön kannustus ja mielettömän kuuma.:) Tuohon kuumuuteen suli kohtalaisesti alkanut kisa juoksuosuudella. Pientä akilles- ja polvivaivaa, jotka puuduttivat pään kävelykuntoon. Sija 19 omassa sarjassa ajalla 10.04. Ihan ok, vaikka luulin ja toivoin olleeni kovemmassa kunnossa. Oppina se, että turha lähteä suoraan Suomen talvesta IM-kisaan. Vähintään täytyy tehdä yksi pitkä leiri ennen kisaa, johon tänä vuonna ei ollut mahdollisuutta perheen lisäyksen vuoksi.


Huhti-Toukokuu meni perheen kanssa ja työn merkeissä, jolloin en treenannut juuri mitään. Kesäkuussa löysin uuden innon ja melkein heti sairastuin poskiontelotulehdukseen. Siinä meni se kesäkuu penkin alle. Nyt olen päässyt pari viikkoa treenaamaan hyvin ja kunto tuntuu nousevan päivä päivältä. Kesän kisailut aloitin Kiskossa sprinttimatkalla. Meno oli kovinkin tuskaista, mutta tälläista tarvitsen, että pääsen vielä loppukauden koitoksiin jonkinlaiseen vauhtiin. Sijoitus 3 yllättävän lähellä voittajaa Ilkka Utriaista.

Ensiviikonloppuna Joroisten puolimatka. Siellä kiusataan kuntoa vielä esiin ja toivottavasti lentojalat löytyvät Lahden täysmatkan SM-kisoihin 6.8.


torstai 24. maaliskuuta 2016

17pv


Fiiliksiä kuvien muodossa kevään treeneistä. Pyörää on jauhettu trainerilla, vahterusringin putken kilometrin lenkillä ja viime viikolla jopa ulkona. 17 päivää Etelä-Afrikan Ironman starttiin. Ohjelmassa enää yksi kehittävä harjoitus ja muuten vireen ylläpitoa. Parin viikon päästä näen, onko mahdollista päästä hyvään kevätkuntoon ilman ulkomaan leirejä, keskeltä Suomen talvea.

 


maanantai 22. helmikuuta 2016

Winterman Turku



Etelä-afrikan Ironmanin aikainen ajankohta asettaa hankaluuksia kunnon hiomiseen. En löytänyt kalenterista sopivaa puolikkaan kisaa ennen Afrikkaa, joten sellainen piti keksiä itse. Lyötiin Kimmon kanssa päät yhteen ja keksittiin vetää treenikisa täällä Turussa. Näin syntyi harjoituskisa nimeltä Winterman Turku! :)


Kisa ei ollut oikeasti kisa, vaan kova harjoitus, joka oli tarkoitus vetää sopivilla tehoilla niin, että treenistä ei tarvitse palautua mahdottoman pitkää aikaa. Tehotasot olivat siis puolimatkan ja täydenmatkan välimaastosta. Onneksi saimme hyvän porukan kasaan tekemään harjoitusta, jossa tsemppifiilis oli kohdallaan.

Uinti suoritettiin Impivaaran uimahallilla lauantaiaamuna 1,9km osuutena 50m altaassa. Jotta uinnista tuli kisaspesifisempi, niin suoritin tämän märkäpuvulla. Tuli muuten kuuma. Teki mieli pysähtyä juomaan 500m jälkeen. Oma uinti meni kivasti aikaan 24.55. Muut kovat uimarit veti ilman märkkäriä, joten en saanut heistä kiriapua ja tekeminen oli mukavan kovaa läpsyttelyä. Lättäreillä on tullut taottua ennätysmäärä kilsoja talven aikana ja se auttaa märkäpuvun kanssa uintia. Uintikoutsi Kauhanen otti kuvaa uinnista testin aikana ja innolla odotan tarkempaa analyysia tekniikasta.

Tästä siirryttiin Mainoskohon hallille traineripyöräilyn pariin. Ajoimme 2h25min tehokkaasti. Oma ajo noudatti kaavaa 10min n. aerobisella kynnyksellä ja 2min hiukan kevyempää. Tämä teki ajosta henkisesti helpompaa ja simuloi paremmin ulkoajon tehoja. Ensimmäisellä tunnilla tehot pyörivät 240-260watin tuntumassa, jonka jälkeen kiristin vauhtia 260-280wattiin. Osui ihan pöljä pyöräpäivä ja tuntui helpolta ja sykkeet oli kurissa. 

Ei, en ajanut kypärä päässä koko treeniä. Uusi BBB kypärä oli teippauksessa Mainoskoholla ja kuva oli hyvä ottaa ajoasennon analysointia varten. ;)


Viimeisenä osuutena puolimaraton. Tarkoitus oli juosta aerobisen kynnyksen tuntumassa tai vähän yli. Loppuaika 1h29min. Treeni onnistui juuri niin kuin ajattelin. 

Vielä on tekemistä kunnon eteen, mutta on tässä vielä 7 pitkää viikkoa aikaa. Aivan huippukuntoon on mahdoton päästä, mutta toivottavasti edes lähelle sitä. Paljon riippuu siitä, että pysyy terveenä ja työreissut eivät kuormita liikaa. Nyt on sopivan jännittynyt olotila ja hyvä motivaatio, joka lupaa hyvää viimeisille viikoille.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Road to Ironman South Africa

Etelä-Afrikan Ironman on enää muutaman hassun viikon päässä ja projekti on edennyt aikataulussa. Kyseinen kisa on ollut minun buckelistillä jo pitkään ja hienoa vihdoin päästä kisaamaan Afrikkaan.
Toki kisan ajankohta on hieman hankala, varsinkin kun tammikuun alussa syntyneen esikoisen vuoksi en halua lähteä etelän leirille ajokilometrejä hakemaan. Pienen ihmeen kasvamisen seuraaminen menee tärkeysjärjestyksessä heittämällä kaikesta muusta ohi.:)
Pitkän juoksulenkin maisemia


Ajokilometrejä on haettu varsin intensiivisillä traineritreeneillä ja ne tuntuvat purevan hyvin kroppaan. Käytännössä viikkoon on mahtunut 3 kovaa pyöräharjoitusta sisällä ja joka toinen viikko pitkä lenkki Uudenkaupungin Vahterusringin putkessa. Tuo putki on pelastus. Kilometrin lenkki, jossa saa ajotuntuman pyörään ja aika vilistää silmissä, koska ajamiseen pitää keskittyä. Muuten löytää itsensä teräspalkista...



Nyt on enää 10viikkoa kisaan ja treenit on kovimmillaan. Minulla tämä tarkoittaa 13-20h harjoitusviikkoja ja tehot nousevat harjoituksissa. Syksyn perustreenien jälkeen tasot ovat vallan mukavalla tasolla.

Kevääseen olen suunnitellut muutaman harjoituskisan, jonka suoritan kavereiden kanssa Turussa. Se tulee sisältämään yhden puolimatkan kisan sisällä ja yhden todella pitkän harjoituksen Vahterusringin putkessa. Tähän päälle uintitestit, FTP-testit pyörällä ja kuukausittaiset juoksutestit niin eiköhän kroppa saa riittävän ärsykkeen kevään huippukuntoa varten. Onneksi tuoreessa muistissa on vielä huhtikuussa 2013 Triathlon de Elche puolimatkan kisa, jossa tein tähän astisen uran parhaan puolimatkan kisan ajalla 3.57 muuan Ironman voittajalle vain 13min hävinneenä. Kyllä kevääksikin kuntoon pääsee jos tosissaan yrittää.

Nyt positiivisella asenteella ja hyvällä flowlla suunnitellut harjoitukset läpi, niin hyvä tulee.



30v synttärilahja.. Hitto mä oon jo 30-34sarjassa.:(

perjantai 6. marraskuuta 2015

Kauden päätös

Perinteisesti, kauden päättyessä kroppa ja mieli meni heti off-seasonille ja blogin kirjoittaminen jäi tauolle. Nyt on hyvä aika aloittaa taas tällä rintamalla kun intoa ja puhtia harrastukseen löytyy.

Kauden viimeinen kisa oli kohdallani Tahkolla Finntriathlonin #kerääkokosarja päätöskilpailu täydellä matkalla. Kisan kulku oli odotetunlainen ja vetelin koko matkan aika iloisissa tunnelmissa, turhia stressaamatta. Niin näköjään saa aika hyvän tuloksenkin aikaiseksi.:) Tavoite oli tehdä tasapainoinen kisa ja niin etten oksenna juoksuosuudella.

Kisapäivä avautui todella tuulisena ja 3,8km uinti suoritettiin Tahkolla ihan jäätävässä Suomi aallokkossa. Lyhyttä terävää aaltoa, jonka läpi pitää vain puskea. Olin alkuun hiukan kujalla, miten tässä pitäisi uida, mutta parin kilsan jälkeen napsahti kone käyntiin ja taisi olla parasta kisa-uintia ikinä. Rantauduin oman sarjani kärjessä Juha-Matti Halosen kanssa ajassa 58+min.

Kuva: Timo Kananoja

Pyöräilyyn lähdin watteja tiukasti seuraten varsinkin ylämäissä, jotta en aja jalkoja alta. Mäet eivät kulkeneet juuri mihinkään, johtuen painavahkosta ruhostani, mutta tasaisella kulku oli mainiota. Tästä saan kiittää myös huipputason triathlonpyörääni Felt IA:ta. On hieno tunne ajaa kun tietää, että vauhti on vain itsestä kiinni ja kalustolla saa eroa muihin. Huomasin 75km ajon jälkeen, että keskiwatit olivat hiukan liian korkeat ja hölläsin loppua kohti hieman. Lemmettylä tykitti ohi jossain kohtaa, enkä viitsinyt lähteä sotkemaan hyvin sujunutta tasaista ajoa muiden perään ryntäilemällä. Pyörässä en tuntenut juuri missään kohtaa heikkoa hetkeä ja keskiwatitkin lipsahti vahingossa +10 pykälää suunniteltua korkeammalle. Pyöräaika 4h51min

 Kuva: Timo Kananoja

Juoksuvaihdossa tein aivan turhan vessakäynnin, jossa turhaantui 2-3 minuuttia aikaa.  Juoksuun lähdin sykkeitä seuraillen sillä idealla, että toinen puolikas kulkee samaa vauhtia tai kovempaa. Juoksun reitti oli jälleen kerran aika vaativa vrt. maailmalla käytäviin tri-kisoihin. Naputtelin tasaisia kilometrejä ja sijoitukseni pysyi pitkään koko kisassa neljäntenä. Toisella puolikkaalla kulku oli edelleen mainiota, mutta sykkeet alkoivat tippumaan. En uskaltanut nostaa vauhtia, koska 3 edellisestä Ironmanista tulleet oksentelut olivat vielä tuoreessa muistissa. Vikan kympin vedin ihan hurmoksessa ja se taisi olla omalla kohdalla nopein kymppi kisassa. Jarno Piik veteli vikalla kympillä ohi ja ihan omaa vauhtia, eipä ollut saumoja vastata. Maalissa oli fressi olo, joten paukkuja jäi kroppaan. Marathon aika 3.23 ja loppuaika 9h19min. Kokonaissijoitus 5, kovien heppujen takana ja kohtalaisen pienillä eroilla. Hyvä ja tasapainoinen kisa! Lopputulemana säilytin #kerääkokosarjan kolmannen sijan. Tyytyväinen täytyy olla. Kiitos Finntriathlon organisaatiolle huipusti järjestetyistä kisoista!

Kuva: Timo Kananoja

Kaudesta jäi positiivinen fiilis. Melkeinpä kaikki kisat kulki ennätysvauhtia, vaikka panostus oli aika pieni loppupeleissä.

No mitäs sitten seuraavaksi? Plani on aika selvä. Nyt pk-kausi käynnissä ja valmistautuminen kohti Ironman South Africa kisaa, joka käydään Port Elizabethissa 10.4. Pieniä ihania haasteita mahtuu kevääseen kun meille syntyy vuoden vaihteessa esikoinen. Mikäli vain pienokaisen kanssa menee kaikki hyvin, niin eiköhän sitä kerkeä myös keväällä treenamaan. Jos ei kerkeä niin sitten menen fiilistelemään Afrikkaan. Jos kerkeää treenamaan, niin sitten pamautetaan tulos tiskiin ja nokka kohti Hawai. Jää nähtäväksi miten käy.:)